Herkkuja ja neulehuveja

Blogi muuttaa

2012-08-10T21:43:01+03:00

Hei kaikki,

Olen siirtänyt blogini vuodatuksesta bloggeriin. Uusi osoite on http://herkkujajaneulehuveja.blogspot.fi/
Tarkoitukseni on siirtää kaikki vanhat reseptit ja käsityökuvat sinne. Eli menee vielä aikaa ennen kuin kaikki ovat siellä, mutta olette lämpimästi tervetulleita jo tutustumaan.

Sähköpostiosoite on sama vanha herkkujajaneulehuveja (ät) gmail.com

Kuvahuolia!

2012-08-01T21:27:01+03:00

Voi ystävät,

Olette ehkä huomanneet, että blogini kuvat eivät näy uusinta, heinäkuun alussa tehtyä, merkintää lukuun ottamatta.
Vuodatus.netin palvelimella on ilmeisesti kesällä ollut sähkökatko, jossa kaikki aikaisempien merkintöjen kuvani ovat tuhoutuneet.

Suurimmasta osasta kuvia minulla ei ole omia varmuuskopioita, osasta on. Tuskin kuitenkaan lähden käymään kaikkia vanhoja merkintöjäni läpi ja lisäämään kuvia uudestaan, se olisi valtava työ. Reseptit onneksi ovat yhä luettavissa.

Todennäköiseltä vaikuttaa tällä hetkellä myös se, että siirrän blogini pois vuodatus.netistä, jahka olen tästä tärskystä toipunut. Ilmoittelen asiasta täällä vielä sekä tietysti myös Facebookissa Herkkuja ja neulehuveja -sivuilla.

Pettymykseni määrä on valtava.

Mökkeilyä Paraisilla

2012-07-02T22:03:01+03:00

Kesä ja loma!

Ne ovat täällä taas, säistä huolimatta. Heti loman alkuun ampaisimme Turun saaristoon mökille, joka sijaitsee tätä nykyä Paraisilla, entisessä Iniössä. Tässä lomatunnelmia maisemien ja tietysti mökillä ja mökkimatkalla nautittujen herkkujen muodossa.

Matkalla kahvittelimme Salon Halikossa Design Hillillä.

Erinomaiset jäätelöt ja kahvi! Sekä pöytiintarjoilu.

Jokaiseen annokseen kuuluivat myös suklaaseen dipatut viinirypäleet. Ensin katsoin, että onpa jännä yhdistelmä... oliivejako siinä on suklaaseen kastettuna. Se olisikin ollut aika eksoottista. Rypäleitä olivat!

Yövyimme yhden yön Turussa ja nautimme suuresti olostamme. Söimme aivan ihanan illallisen Sergio -nimisessä italialaisessa ravintolassa aivan Aurajoen rannalla. Kamera jäi valitettavasti hotellille, joten joudutte tyytymään sanaani, että hyvää oli! Etenkin jättikatkaravut, joita söin alkupalaksi. Käykää itse kokeilemassa!

Aamulla sitten torivierailun jälkeen saaristoon. Säät vaihtelivat suuresti: joka toinen päivä satoi ja/tai tuuli, joka toinen oli poutaa. Rentouttavaa oleskelua silti, kirjojen, lautapelien ja neuletyön kanssa.

Ensimmäisenä mökkipäivänä piti tehdä kaikenlaista majoittumiseen liittyvää käytännön juttua, joten ruoan oli hyvä valmistua nopeasti. Näppärästi syntyikin jo perinteeksi muodostunut ensimmäisen päivän mökkiwokki! Siihen meni nuudeleita, kanasuikaleita, parsakaalia ja paprikaa.

Turusta torilta olimme napanneet mukaan päiväkahvin kaveriksi tällaisia sarvia. Kuori oli aika rapsakkaa, sisällä erittäin makea vaahto ja reunuksissa suklaata. Minusta olivat vähän ällömakeita, mutta muulta mökkijoukolta saivat aika hyvät pisteet:

Koska tänä vuonna matkassa oli myös Kalastaja, niin yhdeksi yöksi laskimme verkot mereen. Sateisella säällä kala kuulemma myös syö hyvin. Ja tuulisella säällä verkot menevät sotkuun helposti, joten ihan kaikkea ei voi saada. Kalaa tuli kuitenkin, särkiä ja ahvenia!

Särjet päästimme takaisin mereen, mutta ahvenet päätyivät savustettaviksi. Voi veljet, herkkua ne olivatkin. Ruotoisia, mutta hyviä, nam!

Yhtenä iltana innostuin kuvailemaan vähän maisemia. Tässä maksaruohoa (sitähän se on, eikö?).

Ja hauska jäkäläotos:

Niukoistakin oloista ponnistaa uutta elämää:

Tuulista huolimatta, pää pystyssä:

Parina poutapäivänä pääsimme myös grillaamaan: pannulle päätyi kasviksia eri muodoissaan, mm. munakoisopihvejä, sipuleita ja maissintähkiä. Ja myös makkaraa sekä aina niin ihanaa halloumia.

Ja tottakai mökillä paistettiin myös lettuja!

Olipa ihana reissu! Nyt voi sitten rentona jatkaa lomailua muissa merkeissä. Kiitos osallisille!

Kinkkupiirakka

2012-06-16T21:38:01+03:00

Hmm... katselin tuossa aiempia postauksiani ja sitä, mitä ajattelin tänään kirjoittaa. Tuli mieleeni, että pitäisiköhän blogin nimi pian muuttaa muotoon "Suolaisia piirakoita ja neulehuveja"? Siihen suuntaan nämä ruoka-aiheiset kirjoitukseni ovat viime aikoina menneet. Mutta minkäs sille voi, suolaiset piirakat ovat maistuvaa ja helppoa tarjottavaa erilaisiin illanistujaisiin ja muihin tilaisuuksiin. Tämä kinkkupiirakka melkein jo ehti kadota parempiin suihin , ennen kuin ehdin paikalle kamerani kanssa. Onneksi ehdin kuitenkin, ettei jäänyt kuvattavaksi pelkkiä murusia lautasella.

Pohja
200 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
n. 2 rkl vettä

Sekoita jauhot ja suola. Nypi ne margariiniin joukkoon. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna levätä jääkaapissa puolisen tuntia. Painele ison piirakkavuoan tai uunipellin pohjalle. Esipaista 200 C uunissa n. 10 min.

Täyte
n. 300 g hyvää kinkkua
sipuli
3 tomaattia
2 dl emmentalraastetta
2 dl luomuruokakermaa
1 dl maitoa
3 kananmunaa
suolaa, mustapippuria
tilkka öljyä

Kuori ja pilko sipuli. Kuullota pienessä öljytilkassa, hitaasti matalalla lämmöllä. Pilko kinkku reiluiksi kuutioiksi ja sekoita ne kuullotetun sipulin kanssa. Lisää puolet juustoraasteesta.

Sekoita kerma ja maito keskenään, riko munat ja sekoita ne kermamaitoon. Lisää joukkoon puolet juustosta ja mausta suolalla ja pippurilla.

Levitä kinkku-sipuli-juustoseos esipaistetulle pohjalle. Kaada munamaito päälle. Viipaloi tomaatit ja asettele viipaleet päällimmäiseksi. Paista piirakkaa uunissa n. 30-40 min, kunnes munamaito on hyytynyt.

Nauti hyvässä seurassa, vaikkapa raikkaan salaatin kera.

Pitkä ruskea jakku

2012-06-04T21:25:01+03:00

Yksi kevään parhaista tekosistani on valmis! Eikä syntynyt muuten ihan helpolla tämä kaunokainen, täytyy tunnustaa. Harvoin olen ollut niin nesteessä jonkun kuvion kanssa kuin tämän. Mutta valmista tuli ja erittäin käyttökelpoinen villatakki tulkin. Tai oikeastaan sana "villatakki" on hieman harhaanjohtava tässä yhteydessä, koska lanka, Schoeller + Stahlin Elfin, oli 90 % polyakryylia ja 10 % mohairia. Lanka on hankittu Tallinnan Karnaluksista huhtikuisella käsityömatkallani.

Ohje jakkuun on Moda 1/2011 -lehdestä malli nro 25. Siinä on käytetty samaa Elfin-lankaa, mutta tummanviolettina. Itselleni ruskea on omempi sävy, joten nappasin sen heti Karnaluksin hyllystä. Sitä paitsi minulla on ollut suuri tarve ruskealle neuletakille, joten uskoisin, että tätä tulee käytettyä paljon.

Jakku on erittäin pitkä, n. 90 cm. Hihat ovat istutetut ja yläosa siten mukavan napakka. Sellaista toivoinkin. Kun helma on pitkä ja tässä tapauksessa alaspäin levenevä ja liehuva, on yläosan hyvä olla istuva. Etu- ja takakappaleita neulotaan ensin 27 cm pystysuoraan ja sitten alkavat tasaiset kavennukset, joita tehdään aina kainaloihin asti. Koko pitkä helmaosa on pitsineulette, jossa mm. nurjien raitojen lisäksi raidoittelee välillä myös kerroksia, jotka koostuvat langankierroista ja kavennuksista. Tästä syntyy kiva aaltoileva kuvio.

Se, mikä aiheutti täällä kotisohvalla hampaidenkiristystä ja ärräpäitä, oli laskuissa pysyminen kavennuskerroksilla pitsineuleen kanssa. Ei ollut ihan helppoa se, ei. Koska jos olet jo kaventanut ne silmukat, joiden kohtaan langankierrot tulisivat, et voi tehdä yhtä paljon pitsikuvioon kuuluvia kavennuksia, koska muuten silmukkamäärä pienenee liikaa. Ja vastaavasti, jos olet jo tehnyt "kaventanut pois" pitsikuvion tuplakavennusten kohdat, et voi tehdä kaikkia langankiertoja, koska muuten tulee taas yht'äkkiä liikaa silmukoita. Kyllä vähemmästäkin hermot menee! Täytyi siis olla ihan koko ajan laskemassa silmukkamäärää, yhtään ei voinut luottaa siihen, miten uskoi asian menevän. Jossain vaiheessa neuletta kyllä kadutti, että tuli aloitettua tämä, mutta sisukkaasti vedin loppuun asti. Ja ah, sitä rentoutumisen tunnetta aina, kun pääsi yläosan joustinneuleeseen asti. Jes! Joustinneuleiset hihat menivätkin sitten ihan heittämällä helposti. Etenkin, kun puikkokoolla 7 neulominen on aika nopeasti etenevää.

Kauluksen reunaan neulotaan muutaman sentin verran sileää nurjaa. Samassa yhteydessä lisätään jakun solmimisnauhojen ylimääräiset silmukat ja neulotaan ne samana sileänä nurjana. Ohje neuvoi tekemään vastaavat leveähköt reunukset myös jakun etureunoihin. Minusta ne lisäsivät liikaa jakun leveyttä, joten tein etureunoihin pelkät rapuvirkkauskerrokset. Näin jakku tuntuu sopivamman kokoiselta. Ainoa kiinnitys on siis solmimisnauhat.

Pohdin kovasti, että laittaisiko koko etureunan matkalta kuitenkin vielä nappeja tai huomaamattomampia neppareita. Jakun saisi silloin kokonaan kiinni ja koko luomus olisi enemmänkin mekkomainen. Makutuomarit pitivät molemmat enemmän pelkästä nauhakiinnityksestä, mutta pohdiskelen vielä, haluanko lisätä napit/nepparit. Ajatus neulemekosta viehättää minua kuitenkin. Mekkoimainen muoto korostuu, koska reuna tosiaan on hyvin voimakkaasti alaspäin levenevä ja alhaalta aika liehuvainenkin.

Seuraavaksi puikoille jotain kesäisempää... pysykää kanavalla!

Västerbottensostpaj eli ruotsalainen juustopiirakka

2012-05-28T21:32:01+03:00

Euphooooriaaa! Onnea Ruotsille Euroviisu-voitosta!

Tätä herkkua leivoin nimenomaan ystäväporukan Euroviisu-valvojaisiin. Tarkoituksena oli tehdä jotain tarjottavaa jostakin finaalissa kilpailevasta maasta. Varasin itselleni heti Ruotsin, koska tiesin, että haluan leipoa tätä piirakkaa. Se oli nimittäin jättänyt minuun lähtemättömän makumuistijäljen viime kesänä. Olimme lomamatkalla Tukholmassa ja kävimme päivällä Fjäderholmen-saarella (n. 30 min. Tukholman keskustasta, suosittelen lämpimästi!). Siellä olleessa ihanassa pitsihuvilassa oli ravintola, jossa tilasin lounaaksi "Tre svenska smaker". En nyt ihan muista mitä ne kaksi muuta smakia olivat (tai toinen saattoi olla jonkunlainen lohirulla), mutta tämä jäi mieleen. Ja nyt Euroviisujen aikaan tuli sopiva hetki tehdä jotain nimenomaan ruotsalaista.

Itse resepti taitaa olla aika lailla tavallinen juustopiirakka, mutta erityisen tästä tekee nimenomaan Västerbotten-juusto. Kyseessä on vahvanmakuinen, jollain tapaa kermajuustoa muistuttava juusto, mutta kuitenkin rakenteeltaan aika murenevainen. Erittäin hyvää! Sitä saa varmaan näistä kuuluisista "hyvin varustelluista ruokakaupoista" Suomessakin. Tässä ohje:

Pohja
125 g voita tai margariinia
3 dl vehnäjauhoja
hyppysellinen suolaa
1-1,5 rkl vettä.

Nypi jauhot ja rasva. Lisää suola ja vesi. Sekoita tasaiseksi. Anna levätä jääkaapissa riittävästi, mieluiten jopa tunti. Mutta kiireisellä leipojalla (kukahan sellainen olisi?) voi toki käydä niin, ettei ihan tuntia ehdi...

Painele taikina vuokaan tai vuokiin. Annoksesta riittää yhteen isoon pyöreään piirakkavuokaan. Jos haluat tehdä pienempiä piirasia, niin saat tästä n. 12-14 pienempää piirasta. Ne tulevat helposti esim. muffinsivuoissa.

Esipaista pohjaa/pohjia uunissa n. 10 min. 225 C asteessa.

Täyte
150 g raastettua Västerbotten-juustoa
3 kananmunaa
2 dl kermaa
hyppysellinen suolaa (juusto on aika suolaista, joten kohtuudella)
rouhittua mustapippuria.

Sekoita munat ja kerma, lisää juustoraaste. Mausta pippurilla ja suolalla. Levitä täyte esipaistetulle pohjalle/pohjille ja paista vielä n. 15-20 min., kunnes täyte on hyytynyt.

Anna piirakan jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Se toimii erinomaisesti myös kylmänä.

Piirakka tarjoillaan perinteisesti mädin kanssa. Kyllä, luit aivan oikein, mädin. Tukholman saaristossa päälle oli lätkäisty kunnon annos (keltaista) mätiä, oletettavasti siianmätiä. Sekä tietysti tillitupsu.

Itse tein viisuvalvojaisiin päälliseksi seuraavanlaisen mätitahnan:

½ kurkkua
½ tl sitruunamehua
1,5 dl siianmätiä
1 dl crème fraîchea
2-3 rkl silputtua tuoretta tilliä
mustapippuria

Halkaise kurkunpuolikas pitkittäin. Poista sisin osa, eli siemenet. Näin siksi, että se on kovin vetinen osa kurkkua, eikä tahnasta ole tarkoitus tulla liian juoksevaa. Mausta kurkku tilkalla sitruunamehua. Lisää mäti, crème fraîche ja runsaasti tilliä. Maista ja mausta. Nauti mätitahnaa tai pelkkää mätiä piirakan kanssa.

Jos jollakin on tulossa valmistujaisjuhlia tai muita kevätjuhlia, niin vink vink, tämä on helppo resepti ja taatusti maistuu vieraille. Toivotankin tämän myötä paljon onnea kaikille tänä keväänä juhliville, grattis!

Pappilan hätävara

2012-05-14T18:04:01+03:00

Pappilan hätävara - tuo mainio, nopea jälkiruoka, jota niin harvoin musitaa tehdä. Valmistuu nopeasti ja juuri mistä aineksista, mitä kaapissa sattuu olemaan. Niin kuin siellä entisessä pappilassa.

Yhtä oikeaa ohjetta tällaiseen ruokalajiin ei tietenkään ole, mutta tällaisista aineksista syntyi äitienpäivälounaan jälkiruoka:

2 dl kuohukermaa

muutama viipale kuivakakkua (hedelmäkakkua)

muutama digestive-keksi

n. 1½ dl mustikkahilloa

1 rkl sokeria

1 tl vanilliinisokeria

hyppysellinen jauhettua kardemummaa

2 rkl portviiniä

2 rkl vettä

Mausta kerma sokerilla, vanilliinisokerilla ja hyppysellisellä kardemummaa. Vaahdota kerma. Murustele vuoan pohjalle kakkua ja keksejä sekaisin. Sekoita portviini ja vesi. Kostuta kakku-keksiseosta näin laimennetulla portviinillä. Lusikoi päälle kermavaahtoa ja kunnon nokareita mustikkahilloa. Tee pari kerrosta lisää vastaavasti: kakkua ja keksejä, kostutus, kermaa ja mustikkahilloa. Anna maustua jääkaapissa sen verran kun ehtii (vaikkapa muun aterian syömisen ajan) ei kuitenkaan liian kauan. Syö hyvän kahvin kanssa, hyvässä seurassa.

Nopea kesäkurpitsapaistos

2012-05-12T18:36:01+03:00

Tuli väsyneenä töistä ja oli kova nälkä. Kaapissa oli jo pari päivää odotellut kesäkurpitsa ja mietin, että mitähän siitä nopeasti saisi. Kotona oli vielä yrttejä ja tomaattia ja ajattelin, että jos tähän ottaa kaveriksi vielä mozzarellaa, niin ei voi mennä kovin pahasti pieleen. Eikä mennytkään, päin vastoin: osui erittäin hyvin makuhermoon! Tässä siis arki-illan nopea herkku, valmistuu vartissa, yksinkertaisista aineksista. Ohje kahdelle:

1 pieni kesäkurpitsa tai 2/3 isosta

1-2 kynttä valkosipulia (maun mukaan)

4 kypsää tomaattia

runsaasti tuoretta basilikaa

1 pallo hyvää mozzarellaa

mustapippuria, suolaa

oliiviöljyä

Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja pilko valkosipulinkynsi (-kynnet) pieneksi. Kuullota kesäkurpitsa ja sipulit nopeasti pehmeiksi pannulla, tilkassa oliiviöljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Ne voivat saada hieman väriä ja paistopintaa, ei haittaa. Viipaloi sillä aikaa tomaatit lohkoiksi ja poista tomaatin kannat ja sisukset. Pilko tomaatin hedelmäliha pieneksi. Alenna sitten lämpöä pannulla ja lisää tomaatinpalaset kesäkurpitsa-valkosipuliseoksen päälle. Leikkaa päälle myös reilusti tuoretta basilikaa.

Viipaloi lopuksi mozzareilla reiluhkoiksi viipaleiksi. Nostele pannulle. Anna hautua hetki, jos pidät sulaneesta juustosta. Jos haluat tästä enemmän "lämpimän mozzarellasalaatin", ota paistos pois pannulta ja lisää mozzarella päälle vasta sitten. Hyvää ja kesäisen raikasta joka tapauksessa! Rouhi päälle vielä vähän mustapippuria, halutessasi myös pieni ripaus suolaa ja loraus oliiviöljyä pinnalle.

Minttusokerilla maustettu hedelmäcocktail

2012-05-09T19:00:01+03:00

Näin kesän lähestyessä kaipaa raikkaita helppoja herkkuja. Tässä malliesimerkki sellaisesta. Sopii välipalaksi, jälkiruoaksi, aamiaseksi, iltapalaksi, retkelle, parvekkeelle tai kotikeittiöön. Yksinkertainen ja raikas, mintulla ja basilikalla maustettu hedelmäcocktail. Voi nauttia sellaisenaan tai, kuten minä, (soija)jogurtin kanssa. Sopii myös jäätelölle, vanukkaille ym. kaveriksi

Minttusokeri

Annoksen jujuna on itse tekemäni minttusokeri, joka on oivallinen tapa säilöä jo hieman nuupahtamaan päässyttä tuoretta minttua. Sen voi toki korvata ihan oikealla tuoreella mintulla ja sokerilla, mutta minä käytin tätä, koska sitä sattui kaapissa olemaan. Minttusokeri tehdään kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: laitetaan omaan makuun sopiva määrä tuoretta minttua ja sokeria keskenään lasipurkkiin. Annetaan sokerin maustua kaapissa kaikessa rauhassa. Käytetään erilaisiin jälkiruokiin, leivonnaisiin ynnä muualle, mihin halutaan suloista ja hienovaraista mintun makua.

Hedelmäcocktail

pari kypsää omenaa, omaa suosikkilaatuasi

pari kypsää päärynää, nekin omaa suosikkilaatuasi

n. 1 rkl tuoretta basilikaa

minttusokeria maun mukaan

(halutessasi myös n. 1 rkl tuoretta minttua)

(soija)jogurttia

Kuori hedelmät ja pilko ne pieneksi. Silppua basilika (ja minttu). Sekoita hedelmät, yrtit ja sokeri. Anna tekeytyä hetken aika ja nauti.

Timjamikanaa

2012-05-06T20:40:01+03:00

Teki mieli hyvää itsetehtyä ruokaa, mutta en jaksanut alkaa pipertää mitään monivaiheista tai monimutkaista. Tällöin auttaa perusohje: ruoanlaitto ei ole vaikeaa, sen kun laitat palan lihaa uuniin, odotat ja se on siinä. Lihaa=lue lihaa, kanaa, kalaa, kasviksia tai mitä vain. Eli tällä kertaa kanankoipia.

Ostan aina maustamattomia kanankoipia, koska en pidä valmiista marinadien mausta. Keittiössäni kasvaa useampikin yrittipuska, joista tällä kertaa pääosaan pääsi timjami. Ohje 2-3 herkuttelijalle:

3 kanankoipea

4-5 rkl tuoretta timjamia

2-3 valkosipulinkynttä

2-3 rkl voita

suolaa

mustapippuria

oliiviöljyä

Silppua timjami. Kuori ja pilko valkosipulinkynnet. Sekoita timjami, valkosipuli, voi, suola ja pippuri keskenään. Ujuta puolet tästä mössöstä kanankoipien nahan alle, tasaisesti levittäen. Ripottele koipien pinnalle vielä suolaa, pippuria ja pieni loraus oliiviöljyä. Paista 200 C asteessa n. tunti. Käännä koipia välillä pari kertaa ja lisää noin puolessa välissä loput yrtti-voi-tahnasta päälle.

Tarjoile kanaliemessä keitetyn riisin kera.