perjantai, 10. elokuu 2012

Blogi muuttaa

Hei kaikki,

Olen siirtänyt blogini vuodatuksesta bloggeriin. Uusi osoite on http://herkkujajaneulehuveja.blogspot.fi/
Tarkoitukseni on siirtää kaikki vanhat reseptit ja käsityökuvat sinne. Eli menee vielä aikaa ennen kuin kaikki ovat siellä, mutta olette lämpimästi tervetulleita jo tutustumaan.

Sähköpostiosoite on sama vanha herkkujajaneulehuveja (ät) gmail.com

keskiviikko, 1. elokuu 2012

Kuvahuolia!

Voi ystävät,

Olette ehkä huomanneet, että blogini kuvat eivät näy uusinta, heinäkuun alussa tehtyä, merkintää lukuun ottamatta.
Vuodatus.netin palvelimella on ilmeisesti kesällä ollut sähkökatko, jossa kaikki aikaisempien merkintöjen kuvani ovat tuhoutuneet. 

Suurimmasta osasta kuvia minulla ei ole omia varmuuskopioita, osasta on. Tuskin kuitenkaan lähden käymään kaikkia vanhoja merkintöjäni läpi ja lisäämään kuvia uudestaan, se olisi valtava työ. Reseptit onneksi ovat yhä luettavissa.

Todennäköiseltä vaikuttaa tällä hetkellä myös se, että siirrän blogini pois vuodatus.netistä, jahka olen tästä tärskystä toipunut. Ilmoittelen asiasta täällä vielä sekä tietysti myös Facebookissa Herkkuja ja neulehuveja -sivuilla.

Pettymykseni määrä on valtava. crying

maanantai, 2. heinäkuu 2012

Mökkeilyä Paraisilla



Kesä ja loma! smiley 

Ne ovat täällä taas, säistä huolimatta. Heti loman alkuun ampaisimme Turun saaristoon mökille, joka sijaitsee tätä nykyä Paraisilla, entisessä Iniössä. Tässä lomatunnelmia maisemien ja tietysti mökillä ja mökkimatkalla nautittujen herkkujen muodossa.

Matkalla kahvittelimme Salon Halikossa Design Hillillä.



Erinomaiset jäätelöt ja kahvi! Sekä pöytiintarjoilu. smiley 

Jokaiseen annokseen kuuluivat myös suklaaseen dipatut viinirypäleet. Ensin katsoin, että onpa jännä yhdistelmä... oliivejako siinä on suklaaseen kastettuna. Se olisikin ollut aika eksoottista. Rypäleitä olivat!



Yövyimme yhden yön Turussa ja nautimme suuresti olostamme. Söimme aivan ihanan illallisen Sergio -nimisessä italialaisessa ravintolassa aivan Aurajoen rannalla. Kamera jäi valitettavasti hotellille, joten joudutte tyytymään sanaani, että hyvää oli! Etenkin jättikatkaravut, joita söin alkupalaksi. Käykää itse kokeilemassa! 

Aamulla sitten torivierailun jälkeen saaristoon. Säät vaihtelivat suuresti: joka toinen päivä satoi ja/tai tuuli, joka toinen oli poutaa. Rentouttavaa oleskelua silti, kirjojen, lautapelien ja neuletyön kanssa. smiley



Ensimmäisenä mökkipäivänä piti tehdä kaikenlaista majoittumiseen liittyvää käytännön juttua, joten ruoan oli hyvä valmistua nopeasti. Näppärästi syntyikin jo perinteeksi muodostunut ensimmäisen päivän mökkiwokki! Siihen meni nuudeleita, kanasuikaleita, parsakaalia ja paprikaa.



Turusta torilta olimme napanneet mukaan päiväkahvin kaveriksi tällaisia sarvia. Kuori oli aika rapsakkaa, sisällä erittäin makea vaahto ja reunuksissa suklaata. Minusta olivat vähän ällömakeita, mutta muulta mökkijoukolta saivat aika hyvät pisteet:




Koska tänä vuonna matkassa oli myös Kalastaja, niin yhdeksi yöksi laskimme verkot mereen. Sateisella säällä kala kuulemma myös syö hyvin. Ja tuulisella säällä verkot menevät sotkuun helposti, joten ihan kaikkea ei voi saada. wink Kalaa tuli kuitenkin, särkiä ja ahvenia!



Särjet päästimme takaisin mereen, mutta ahvenet päätyivät savustettaviksi. Voi veljet, herkkua ne olivatkin. Ruotoisia, mutta hyviä, nam!



Yhtenä iltana innostuin kuvailemaan vähän maisemia. Tässä maksaruohoa (sitähän se on, eikö?).



Ja hauska jäkäläotos:




Niukoistakin oloista ponnistaa uutta elämää:



Tuulista huolimatta, pää pystyssä:



Parina poutapäivänä pääsimme myös grillaamaan: pannulle päätyi kasviksia eri muodoissaan, mm. munakoisopihvejä, sipuleita ja maissintähkiä. Ja myös makkaraa sekä aina niin ihanaa halloumia.



Ja tottakai mökillä paistettiin myös lettuja! cheeky



Olipa ihana reissu! Nyt voi sitten rentona jatkaa lomailua muissa merkeissä. Kiitos osallisille! smiley



lauantai, 16. kesäkuu 2012

Kinkkupiirakka



Hmm... katselin tuossa aiempia postauksiani ja sitä, mitä ajattelin tänään kirjoittaa. Tuli mieleeni, että pitäisiköhän blogin nimi pian muuttaa muotoon "Suolaisia piirakoita ja neulehuveja"? Siihen suuntaan nämä ruoka-aiheiset kirjoitukseni ovat viime aikoina menneet. Mutta minkäs sille voi, suolaiset piirakat ovat maistuvaa ja helppoa tarjottavaa erilaisiin illanistujaisiin ja muihin tilaisuuksiin. Tämä kinkkupiirakka melkein jo ehti kadota parempiin suihin , ennen kuin ehdin paikalle kamerani kanssa. Onneksi ehdin kuitenkin, ettei jäänyt kuvattavaksi pelkkiä murusia lautasella. 

Pohja
200 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
n. 2 rkl vettä

Sekoita jauhot ja suola. Nypi ne margariiniin joukkoon. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna levätä jääkaapissa puolisen tuntia. Painele ison piirakkavuoan tai uunipellin pohjalle. Esipaista 200 C uunissa n. 10 min.

Täyte
n. 300 g hyvää kinkkua
sipuli
3 tomaattia
2 dl emmentalraastetta
2 dl luomuruokakermaa
1 dl maitoa
3 kananmunaa
suolaa, mustapippuria
tilkka öljyä

Kuori ja pilko sipuli. Kuullota pienessä öljytilkassa, hitaasti matalalla lämmöllä. Pilko kinkku reiluiksi kuutioiksi ja sekoita ne kuullotetun sipulin kanssa. Lisää puolet juustoraasteesta.

Sekoita  kerma ja maito keskenään, riko munat ja sekoita ne kermamaitoon. Lisää joukkoon puolet juustosta ja mausta suolalla ja pippurilla. 

Levitä kinkku-sipuli-juustoseos esipaistetulle pohjalle. Kaada munamaito päälle. Viipaloi tomaatit ja asettele viipaleet päällimmäiseksi. Paista piirakkaa uunissa n. 30-40 min, kunnes munamaito on hyytynyt. 

Nauti hyvässä seurassa, vaikkapa raikkaan salaatin kera. 

maanantai, 4. kesäkuu 2012

Pitkä ruskea jakku



Yksi kevään parhaista tekosistani on valmis! Eikä syntynyt muuten ihan helpolla tämä kaunokainen, täytyy tunnustaa. Harvoin olen ollut niin nesteessä jonkun kuvion kanssa kuin tämän. Mutta valmista tuli ja erittäin käyttökelpoinen villatakki tulkin. Tai oikeastaan sana "villatakki" on hieman harhaanjohtava tässä yhteydessä, koska lanka, Schoeller + Stahlin Elfin, oli 90 % polyakryylia ja 10 % mohairia. Lanka on hankittu Tallinnan Karnaluksista huhtikuisella käsityömatkallani

Ohje jakkuun on Moda 1/2011 -lehdestä malli nro 25. Siinä on käytetty samaa Elfin-lankaa, mutta tummanviolettina. Itselleni ruskea on omempi sävy, joten nappasin sen heti Karnaluksin hyllystä. Sitä paitsi minulla on ollut suuri tarve ruskealle neuletakille, joten uskoisin, että tätä tulee käytettyä paljon.

Jakku on erittäin pitkä, n. 90 cm. Hihat ovat istutetut ja yläosa siten mukavan napakka. Sellaista toivoinkin. Kun helma on pitkä ja tässä tapauksessa alaspäin levenevä ja liehuva, on yläosan hyvä olla istuva. Etu- ja takakappaleita neulotaan ensin 27 cm pystysuoraan ja sitten alkavat tasaiset kavennukset, joita tehdään aina kainaloihin asti. Koko pitkä helmaosa on pitsineulette, jossa mm. nurjien raitojen lisäksi raidoittelee välillä myös kerroksia, jotka koostuvat langankierroista ja kavennuksista. Tästä syntyy kiva aaltoileva kuvio. 



Se, mikä aiheutti täällä kotisohvalla hampaidenkiristystä ja ärräpäitä, oli laskuissa pysyminen kavennuskerroksilla pitsineuleen kanssa. Ei ollut ihan helppoa se, ei. Koska jos olet jo kaventanut ne silmukat, joiden kohtaan langankierrot tulisivat, et voi tehdä yhtä paljon pitsikuvioon kuuluvia kavennuksia, koska muuten silmukkamäärä pienenee liikaa. Ja vastaavasti, jos olet jo tehnyt "kaventanut pois" pitsikuvion tuplakavennusten kohdat, et voi tehdä kaikkia langankiertoja, koska muuten tulee taas yht'äkkiä liikaa silmukoita. Kyllä vähemmästäkin hermot menee! Täytyi siis olla ihan koko ajan laskemassa silmukkamäärää, yhtään ei voinut luottaa siihen, miten uskoi asian menevän. Jossain vaiheessa neuletta kyllä kadutti, että tuli aloitettua tämä, mutta sisukkaasti vedin loppuun asti. Ja ah, sitä rentoutumisen tunnetta aina, kun pääsi yläosan joustinneuleeseen asti. Jes! Joustinneuleiset hihat menivätkin sitten ihan heittämällä helposti. Etenkin, kun puikkokoolla 7 neulominen on aika nopeasti etenevää. 

Kauluksen reunaan neulotaan muutaman sentin verran sileää nurjaa. Samassa yhteydessä lisätään jakun solmimisnauhojen ylimääräiset silmukat ja neulotaan ne samana sileänä nurjana. Ohje neuvoi tekemään vastaavat leveähköt reunukset myös jakun etureunoihin. Minusta ne lisäsivät liikaa jakun leveyttä, joten tein etureunoihin pelkät rapuvirkkauskerrokset. Näin jakku tuntuu sopivamman kokoiselta. Ainoa kiinnitys on siis solmimisnauhat.



Pohdin kovasti, että laittaisiko koko etureunan matkalta kuitenkin vielä nappeja tai huomaamattomampia neppareita. Jakun saisi silloin kokonaan kiinni ja koko luomus olisi enemmänkin mekkomainen. Makutuomarit pitivät molemmat enemmän pelkästä nauhakiinnityksestä, mutta pohdiskelen vielä, haluanko lisätä napit/nepparit. Ajatus neulemekosta viehättää minua kuitenkin. Mekkoimainen muoto korostuu, koska reuna tosiaan on hyvin voimakkaasti alaspäin levenevä ja alhaalta aika liehuvainenkin.

Seuraavaksi puikoille jotain kesäisempää... pysykää kanavalla! smiley